sunnuntaina, heinäkuuta 09, 2006

Kyllä-menetelmä

Mitkä ovat tietoisuuden – sen joka kaiken havaitsee – ominaisuuksia?

Yksi on se, että tietoisuus vain havaitsee eikä se sisällä minkäänlaista arvotusta tai tuomiota. Tietoisuus sanoo kaikelle vain pyyteettömästi KYLLÄ.

Asioiden arvottaminen hyväksi tai huonoksi on mielen tehtäviä ja ego elää siitä. Egon koko olemassaolo rakentuu erilaisille hierarkioille, arvostuksille sekä rakenteille ja niiden laajentamiselle sekä puolustamiselle. Jos tarkastelee itseään rehellisesti, niin voi huomata, että pohjimmiltaan pitää omaa itseään, tapaa toimia, elää sekä havainnoida maailmaa hieman tai paljon parempana kuin muiden. Muutenhan saattaisi elää toisin. Toki meillä täytyy olla elämässä rutiineja sekä rakenteita yms., mutta niihin samaistuminen on aivan eri asia.

Mielen hiljaisuus kokemusten edessä ei tarkoita typeryyttä vaan vain sitä, että kokemuksen tullessa mielen pulputusmoottorin omat arviot jätetään omaan arvoonsa. Itse asiassa näin voi tehdä huomattavasti ”parempia” ja luovempia tekoja ja valintoja, koska havainto on selkeä eikä se katkea mielen tarinointeihin. Samoin kokemuksen ja havainnon informaatio pääsee myös syvemmälle ja enemmän sisällä, koska mieli ei heti blokkaa sitä hyvä tai huonona, tarpeellisena tai tarpeettomana.

Menetelmän nimi on siis KYLLÄ. Jotta menetelmä olisi todella vaikuttava, on sen läpäistävä koko olemus. Mielen tasolla sanottu kyllä on hyvä alku, mutta sen on tapahduttava tunteen ja kehon sekä energiaolemuksen tasolla myös.

Tunnustele miltä kyllä tuntuu kehon tasolla tai muilla tasoilla – se on paljolti irtipäästämistä ja rentoutumista, siis vapautumista. Kyllä on syvästi myönteisiä asia koko olemukselle! Samoin syvä oivaltava kyllä automaattisesti vie ihmistä kohden tietoisuutta ja kaiken havaitsijaa, koska tietoisuuden ja havainnon luonto on kyllä kaikelle. Myös inhimillisen olemuksen kasvu nopeutuu (siis se puoli meissä, joka voi kasvaa toisin kuin valaistunut tietoisuus, joka on täydellinen), koska kokemukset koskettavat ja pääsevät vaikuttamaan sekä ravistelemaan olemusta syvemmältä.

Kuitenkin harjoituksen hyödyt tulevat vain ilmeisiksi, kun sen kokee monilla tasoilla ja ymmärtää kuin voimakas KYLLÄ todella on.

Todellinen kyllä on sama kuin kuolema. Kuolema tulevalle, menneelle sekä fantasioinnille ja kyllä nykyhetkessä aistittaville asioille. Jokainen meistä saa ja joutuu lopulta sanomaan kyllä tapahtuvalle ja hetkelle, jos saa kuolla tietoisena eikä nukkuessa. Tuolloin voi sanoa vain kyllä ja antautua, koska ei ole mitään valittavaa tai odotettavaa tulevaisuudelta ja kohtalo on varma. Kuinka ihanan selkeää ja rauhoittavaa... Tämän kyllä-oivalluksen toki soisi kokevan jo nyt! Siispä harjoittelemaan. Koko olemuksen läpäisevä kyllä on kuitenkin lähempänä antautumista kuin tekemistä ja harjoittelua.

Kyllä on myös menetelmänä hyvin taolainen ja tantrinen siinä missä esimerkiksi jooga luottaa paljon eihin ja asioiden poissulkemiseen sekä keskittymiseen. On huomioitava, että kuten kaikkia menetelmiä – luomuksia maailmassa – voi käyttää rakentavasti, niin samoin voi myös tätä menetelmää käyttää väärin, mikä on toki hyvin ilmeistä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja elämässä yleensäkin. Kyllä voi toki sanoa täysin kaikelle sisään tulevalle ja sisällä tapahtuvalle, mutta toiminnassa siinä on vaaransa ihmisille, jotka ovat hyvin patoutuneita, jumissa ja vain vähän itseään henkisesti hioneita.

Nauttikaamme kyllästä!

KYLLÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

=)

1) Oma autenttinen pyrkimys ja etsintä

Vaikka matkaa ei ole, vaikuttaa siltä, että ilman henkistä etsintää ei voi päästä perille – huomata olleensa aina perillä. Tämä vahvistavat myös monet valaistuneet opettajat opetuksissaan.

Miten ja miksi etsintä saa alkunsa?

Ei-valaistuneen ihmisen tietoisuus on samaistunut muotojen ja ilmiöiden maailmaan. Koska ihminen ei ole palannut kotiinsa ja kokenut itseään täysin kokonaiseksi, etsii hän täyttymystä ja kokonaisuuden kokemusta ilmiöiden maailmasta. Tämä on meille kaikille tuttua. Olipa kyseessä sitten materia, ihmissuhteet, abstraktit filosofiset rakennelmat, huippukokemukset tai aivan mikä tahansa, etsimme itseämme aina sieltä jostakin. Tästä seuraa väistämättä kärsimystä, koska ilmiöiden maailma on jatkuvassa muutoksessa ja hetkeksi saatu epätäydellinen täyttymyksen kokemus tulee väistämättä katoamaan muutoksen ja ajan virrassa.

Ehkäpä etsinnän aloittamiseen vaikuttaa jonkinlainen sielun kokeneisuus, jos tällaiseen uskotaan, tai yleinen viisaus ja älykkyys, kun ihminen saa aavistuksen maailman luonteesta ja omasta tietoisuudestaan, joka on samaistunut ilmiöiden maailmaan. Toki aluksi kyseessä on vain pieni himmeä aavistus, sillä täydellinen oivallushan on se valaistuminen. Mutta tämä himmeä aavistus saa ihmisen hieman pysähtymään ja todella tarkkailemaan maailmaa, ihmisiä ja itseään uudella kiinnostuksella ja ehkäpä myös uudella kriittisyydellä. Samoin ensimmäisen impulssin voi antaa jokin voimakas kokemus, ihminen tai tilanne, joka ravisuttelee vahvasti.

Aluksi etsintä voi olla sellaista harrastuksenomaista älyllistä pohdiskelua yksin ja kavereiden kanssa, mutta sitten jossain vaiheessa kipinä ja oivallus uppoavat ihmiseen syvemmälle eikä maailma eikä spekulaatio tunnu enää tarjoavan viihdykettä pidemmäksi aikaa. Jano kasvaa ja lopulta mukaan iskee myös tuskaa havainnosta, kun huomaa olevansa mielen, unien ja erilaisten halujen labyrintissa. Peilisalissa, jossa kaikki peilit tuntuvat vääristävän peilikuvaa. Vankina!

Viimeistään tässä vaiheessa tai jo aikaisemmin sisältä nousee kaipaus tehdä asialle jotain. Ja ne meditaatio-, jooga-, chi kung- sekä muut kirja, joita aikoinaan vain lueskeli älylliseksi viihteeksi, muuttuvat käytännön harjoittelua ohjaaviksi opuksiksi. Ja yksi viikoittainen jooga- tai meditaatiotunti ei vain enää riitä. Ja osa myös ennen niin kivoista, leppoisista ja inspiroivista henkisistä kursseista jää väliin, koska nyt tarvitaan todellista substanssia.

Vain tämä syvä tuska ja kaipuu voi saada ihmisen henkiselle matkalle, jossa uhrataan enemmän kuin millään muulla matkalla ja täysin omasta tahdosta. Se on kuolemisen matka ennen kuolemaa. Se on palvelun matka aivan omasta tahdosta. Myötätunto omaa kärsimystä kohtaan synnyttää valtaisan myötätunnon muita kärsiviä kohtaan. Se on hetkellisten hurmiokokemusten matka, joita aina seuraa tylsä paluu arkeen. Se on matka korkeisiin taivaan maailmoihin, matka juureviin maan maailmoihin ja matka tunteisiin, kehoon, mieleen, sydämeen, intuitioon ja niin niin moneen läheiseen ja kaukaiseen paikkaan omassa sisimmässä ja ulkoisessa maailmassa.

Aina aito etsiä joutuu toteamaan, että koti, rauha ja täydellinen täyttymys ei löytynyt täältä eikä täältä eikä täältäkään. Vaikuttaa, että koko ulkoinen ja sisäinen universumi on tutkittava ja etsittävä läpi. Tai ehkä jotkut luontaisesti viisaampina, paljon kärsivinä, kohtalon oikusta, muuten vain hyvin valmistautuneina tai älykkään sekä rehellisen etsinnän vuoksi, voivat oivaltaa hieman nopeammin. Ongelmahan on, että avaruusaluksia ole vielä kehitetty tarpeeksi ja itsensä etsiminen muista galakseista voi olla hieman vaikeaa =) =) =)

Erilaisia etsinnän vaiheita voisi kuvailla pitempäänkin ja osaa tulen kuvailemaan, kun käyn kirjoituksissani läpi kahdeksaa tukea etsijän tielle. Ne on listattu viestissä nimeltä Gurulinkkejä ja oivalluksia etsijän tiettömästä tiestä (21 06 06).

On myös mainittava, että nämä kahdeksan kohtaa eivät ole missään erityisessä järjestyksessä, vaikka etsimisen impulssi tulee yleensä ensimmäisenä. Toisaalta voi huomata, että on ollut henkinen etsijä vuosikausi tiedostamattaan. Ja oikeastaan kaikki elävät olennot etsivät täydellistä onnea.

Seuraavana tässä kokonaisuudessa on oma harjoitus.

sunnuntaina, kesäkuuta 25, 2006

Kuka-menetelmä

Tässä on yksi menetelmä, joka voi oikein käytettynä auttaa kääntämään huomion kohti lähdettään ja syventää oivallusta itsestä.

Kysy itseltäsi: kuka?

Esimerkiksi minä hyvänsä hetkenä voit kysyä:
*kuka kokee tämän hetken?
*kuka kokee tämän kokemuksen?
tai sitten voi kysyä vain pelkästään - kuka?

Samoin täsmällisemmät kysymykset voivat toimia erittäin hyvin. Niitä voi käyttää silloin, kun on vaikeita tilanteita, tunteita, ajatuksia, aistimuksia tai kokemuksia.

Esimerkiksi:
*kuka pelkää tämän ihmisen menettämistä?
*kuka pelkää rahattomuutta?
*kuka pelkää onnistumista?
*kuka tuntee vihaa?
*kuka ajattelee tämän ajatuksen?
*kuka kokee tämän kivun?

Mutta aivan yhtä loistavasti mentelmä toimii myös autuuden ja ekstaasin täytteisissä hetkissä!

Jokainen hetki on portti!

Yksi erittäin tärkeä huomio menetelmän käyttöön on, että ei saa antaa mielen vastata ajatuksella kysymykseen, vaan pitää hiljaa odottaa syvempää vastausta/kokemusta/ymmärrystä! Voi myös huomata oivalluksen ja ymmärryksen hieman syvennyttyä, että kysymystä ei tarvitse muotoilla sanoiksi, vaan huomion ja tietoisuuden oikeanlainen käyttö on olennaisinta.

Menetelmää on hyvä kokeilla jonkin aikaa, jotta alkaa itse oivaltamaan miten se todella toimii ja vaikuttaa.

Hyviä kokeiluja ja yllättäviä oivalluksia!